Vesannon
ohi ajellessa mukaan tarttui Pekka Vepsäläisen kirja. Sattumalta Arastelematta
(2021) löytyi 15 eurolla kirkonkylän monitoimipuodista, vähän isommasta kuin
naapuri- ja synnyinkuntani Tervon keskustan Puoti ja puhvetti.
Jarruttelin,
koska kävi lukion Vesannolla. Biologiaa opetti Tuomo Kivenoja, jonka
vaatetukseen en osannut kiinnittää sen kummempaa huomiota. Ymmärrettävä aine,
mukava ope, samaa tyyliä kuin muutkin maalikyläläiset. Mutta Arastelemattomien
mukaan Kivenojan pukeutumistyyli edusti ensimmäistä keinokuitukautta.
”Vesannon
koulussa samaa kuuluisuutta nautti biologianlehtori Tuomo Kivenojan
vaaleahkon siniharmaa kokopuku, johon oli tehtaassa ompelemalla tehty prässit.
Se kesti keskikoulusta läpi lukion, vain urheilu- ja pyykkipäivinä lehtorilla
oli yllään jokin muu asu. Vasta kolmosella ollessamme vuosina 1980-81 kelpo
miehelle ilmaantui uusi puku, ja kuuluisa KUL-19 -kuplakin vaihtui farmariin.”
(Arastelematta, 156.)
Seuraavalla
aukeamalla mainitaan myös rehtori Launo Suomela, joka opetti
kuvaamataitoa. Suomelan tunneilla kokosimme Kurki-patsaan, joka seisoo edelleen
Niinivedenpään levikkeellä kymmenkunta kilometriä Vesannolta Tervoon päin. Kurjen
sulkina ruostuu muutama Saarismäen kotitilan viitakkeen terä.
Kirjaan
on jututettu myös Topi Simosta, Vesannon Urheilijoiden valmentajaa ja Topin
juoksutallin perustajaa, jonka takia lähdin lukioon Vesannolle enkä Karttulaan tai
Pielavedelle, kuten sisko ja velipojat tekivät.
Yli
200-sivuinen Arastelematta on kuin silppusäkki. Tai lapsen perse, josta
Otavan piispan Tuomas Anhavankaan mukaan ei koskaan tiedä, mitä sieltä
tulee. Vepsäläinen on kiertänyt Sisä-Savoa, kuunnellut juttuja ja koonnut ne
varsin omaperäiseen järjestykseen. Satojen fragmenttien joukosta sattumanvaraisesti
kaivelee sitten helmiä: tuttuja nimiä, elettyjä paikkoja ja sanonnan
poksautuksia, huumoria, joka saattaa avautua vain sisäsavolaiselle
sisäpiirille.
Harvemmin
nämä kuitenkin harmittavat kuin uudistuneen Savon Sanomien Nurkkavitsi;
saman tapaisia yllätyksiä tapaa maakunnan kirjeenvaihtajien yksipalstaisista
1800-luvun sanomalehdissä.
Lopusta
löytyy vielä tekstin todisteeksi värivalokuvia pielaveteläisen Ari
Jauhiaisen Syvänmuan lennonjohtotornin ympäristöön rakentamasta
ITE-taiteesta. Pielaveden lentokentästä en ole kuullutkaan, mutta niin vaan
kuvassa pienkoneen vieressä seisoo kyltti:
”Uskallappas
ajjoo kentällä.”
Tiedä
sitten, kuinka moni osaa arastella kenttää? Tai pysäyttääkö kyltti naurun puoleen
taipumattoman tai muuten kielitaidottoman kuskin tai lentäjän?
Mutta
kuka on Pekka Vepsäläinen? Onko hän savolainen Lönnrot vai Gottlund,
joka juoksee kasaan pian unohtuvia tarinoita? Tekstissä nimet on lihavoitu,
joten kymmenet juttukaverit löytävät kirjasta itsensä, ja lukija huomaa, miten
runsaasti tutuilta seuduilta löytyy tuntemattomia ihmisiä.
Kirjasta
ei selviä, kuka Vepsäläinen on. Ilmeisesti hän kuitenkin kävi samaa lukiota
muutamaa vuotta myöhemmin. Jo Kuopion kirjaston haulla selviää, että
Vepsäläinen on tuntematon kirjailija vai päiväkirjan kirjoittajalle. Arastalemattakin
odottaa sekä pääkirjaston että Juankosken lähikirjaston hyllyssä.
Vasta
eläköitynyt toimittaja Kari Manninen haastatteli Vepsäläisestä Savon
Sanomiin (10.2.2018). Jutussa kirjailija esittelee savolaista vuoden 1918
sisällissotaa viitaten teokseensa Annan ja Pekan vapaussota. Vepsäläisen
mukaan Vesannolla kärsittiin nälkää, mutta ei sodittu, koska tappelunhaluiset
lähtivät etelään.
Jyväskylän
Yliopistopainossa painetun pehmeäkantiseen on kustantanut Mirastudio ja
taittanut vesantolainen valokuvaaja Niko Ageenkon. Vepsäläisellä on
nettisivu, jossa kirjailijan teokset luetellaan. Vielä pitempi lista
Sisä-Savossa, ehkä koko itäisessä Suomessa, löytyy vain Tervossa entisellä
Utrianlahden koululla asuvalta eräkirjailijalta ja valokuvaajalta Juha
Jormanaiselta.
"ANNA JA ANNAN PEKKA: romaanisarjan 1. osa,
kansanelämän kuvaus vuosilta 1897-1912. Myös talouden ja kulttuurin kehitys.
ANNAN JA PEKAN VAPAUSSOTA: 2. osa, alkaa sortokaudesta, 1. m-sota,
linnoitustyöt, paheneva nälkä, kapina, torpparivapautus.
ANNAN JA PEKAN LAPSET: 3. osa, pulakausien ja hätäaputöiden läpi talvisotaan,
perheet odottavat sotaan lähteneitä; välirauha.
TARINOITA SODAN JA RAUHAN TÖISTÄ:
kaskukokoelma.
JUTUN JUURIA: kaskuvihkonen.
SANA LEIKKI: vitsejä ja sanaleikkejä savon,
rajakarjalan ja pohjalaismurteilla sekä puhdasta puujalkaa; savon
seksisanasto.
SAVON ANTERO VIPUNEN: savolainen huumorikalevala,
kotikeittoinen kuvitteellinen 100-vuotiaan selviytyjän elämänkaari.
SEPPÄ SIMONEN JA GUSTAVA-TYTÖN KUNNIA:
kielellisesti lahjakkaan Alfred Simosen ja hänen naisystävänsä elämäntarina,
sarjakuva savon murteella.
SANKAREITA SONKARILTA: kolme henkilökronikkaa
(Julius Huttunen, Gustava Nousiainen ja Pesän Juakko).
RUJOJA RUKKAS-RUNOJA: rakkausrunojen vastakohtia
– eli kuinka ihastus on alkujaankin mahdoton.
JALOILLEEN NOUSEVA SUOMI: työkaskuja
Sisä-Savosta.
TEKNIIKAN MIEHIÄ: konemiesten tarinoita (Alvar
Turjamaa, Veikko Matilainen, Viljo Häkkinen, Martti Hytönen, Niilo Lindi, Aimo
Sirén, Niilo Hentunen ja Matti Kovanen).
KARJALA EI HAUVASSAKAA UNOHU: Salmin ja Suojärven evakkojen tarinoita, mukana
Posti-Iivo, Ivan Sinda Suistamolta.
VIERAS VANHANKODISSA – pahankurisia
pakinoita. Pakinoiden kokoelma vuosien varrelta, osa on julkaistu
Karttulan-Tervon-Vesannon Sanomissa sekä Sisä-Savon Sanomissa, osa
pöytälaatikosta.
SEKAKALOJA, TÖYRIÄ JA MATTEITA: metsästys- ja
kalastuskaskuja sekä henkilötarinoita (Ukkolaiset, Pekka Puranen, Marjatta
Puranen, Seppo Miihkinen ja Jouni Rautiainen).
PENTTI ALAJAN MATKASSA: muistoja ystävästäni konservaattori Pentistä sekä
ihmisten tarinoita, millaista asiaa heillä Alajalle oli.
Vesannon kotiseutuyhdistyksen kautta on
saatavissa seuraavia kirjoittamiani teoksia:
NÄRHILÄ – KYLÄ VETTEN VÄLISSÄ: Närhilän ja
Nurmelan seudun kyläkirja; historia, talous, kulttuuri ja yhteiset
riennot.
POES PAESTAMATON LIHA PÖYVÄLTÄ! Kirja
seutukunnan savolaisista sanonnoista koko ihmisen elämänkaarelta.
Aiempia, joita ei enää ole saatavilla, mutta joita saattaa tilata kirjastojen
kaukolainana:
AENA KUN SILIMÄ VÄLTTÄÄ: Sisä-Savon murteen sanakirja.
ENKELINSIIPIIN RAUTALANKAA!: koulukaskuja.
TYÖN REONASSA: työkaskuja."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, vastaan mahdollisimman pian.