Rivo slangi lipui runouteen jo vuonna 1992

                                               Hakamono, Like 1992, 40. Kansi ja ulkoasu: Jyrki Siukonen.

Autoiluun pesiytyi niin monta ivallista nimeä, että asiantuntija on ihmeissään – ”Loukkaavia ja seksistisiä” 

Autot
Toksinen sävy huokuu autoslangista, kun autoja sorsitaan ”nuhapumppuina” tai ”kauppakasseina”. Asiantuntija yllättyi juurtuneista nimityksistä.

Lue tiivistelmä

Laura Niemi perkasi suomalaista autoslangia ja sen sukupuolittuneisuutta.

Autoslangi on usein tunnepitoista, alatyylistä ja jopa loukkaavaa.

Miehet ovat luoneet autoslangin, joka sulkee muita sukupuolia ulkopuolelle.

Automedian ja -kaupan jargon voi vieraannuttaa potentiaalisia asiakkaita.

Jose Riikonen

Helsingin Sanomat 25.11.2024 11:00 | Päivitetty 25.11. 15:06

"Suomen kielen ja viestinnän asiantuntija Laura Niemi ei ole autoihmisiä.

Siksi hän on yllättynyt peratessaan sanastoa, jota HS kokosi hänelle. Kyse on autoslangista – siitä, millaisia nimityksiä suomalaiseen autoilukulttuuriin on juurtunut.

Autoilijat käyttävät toisistaan esimerkiksi tällaisia sanoja:

Dino, bensalenkkari, rasvanäppi, sunnuntaiautoilija, petrooliseksuaali, renkaanpotkija.

Autoista on seuraavanlaisia nimityksiä:

Sähkövatkain, kauppakassi, nuhapumppu, hiustenkuivain, ranskatar, munanjatke, riisikuppi.

”Kielentutkijat puhuvat affektiivisuudesta eli tunnepitoisuudesta. Ja nämähän ovat monet todella tunnepitoisia ja alatyylisiä, eivät ainakaan neutraaleja. Osa on jopa loukkaavia tai seksistisiä”, Niemi sanoo.

Autoiluun – lähtökohtaisesti neutraaliin paikasta toiseen liikkumiseen – on muotoutunut hyökkäävä kieli. Sillä on kauaskantoisia vaikutuksia, koska kieli luo maailmaa ja toisin päin.

Se voi olla bisneksen kannalta huono asia.

Miehet ovat keskimäärin enemmän kiinnostuneita autoista kuin naiset.

Se on stereotypia, mutta se on myös totta. Koska tilanne on tämä, myös automaailman kieli on miehistä.

Syntyy kehä, jossa kieli rakentaa todellisuutta ja toisin päin: Miehet ovat luoneet tämän tyylisen kielenkäytön, ja kun puhe on ”miehistä”, automaailma pysyy miehisenä ja sulkeutuu muilta sukupuolilta.

”Autoiluun liitetään paljon perinteisesti miehisiksi koettuja asioita, kuten nopeus, voima ja tietynlainen uhittelu. Tämä heijastuu autoslangiin, jossa on miehisen kilpailun tuntu”, Niemi sanoo.

Se on totta: slangisanat autoilijoista ovat melkein kaikki haukkumasanoja, haasteita.

”Renkaanpotkija” on nuiva tyyppi, joka arvostelee toisen autoa. ”Rasvanäpit” ja ”bensalenkkarit” ovat matalaotsaisia, likaisia autonörttejä, ja ”sunnuntaiautoilija” on niin pelokas, että tukkii liikenteen.

”Dino” on sähköautoilijoiden käyttämä termi polttomoottoriautoilijoista. Nimitys kertoo, että dinosauruksilla oli aikansa, kunnes ne kuolivat sukupuuttoon.

Polttomoottorikuskit nokittavat ja sanovat, että eivät halua ostaa ”sähkövatkainta”.

Autoista käytettävien slangitermien fiilis on samantyylinen, haukkuva.

Riisikuppi pienestä japanilaisesta autosta käytettävä sana, on rasistinen. Pienestä ja halvasta autosta käytettävä ”kauppakassi” ei ole kehu, kuten ei ”nuhapumppukaan”.

Kun kutsuu naapurin ostamaa avoautoa ”hiustenkuivaimeksi”, on tarkoitus osoittaa, kuinka epäfunktionaalisen menopelin tämä osti. Samanlaista alistamista on ilmaista, että ”ostit sitten tuollaisen munanjatkeen”.

Ja kun puhuttiin maskuliinisesta kulttuurista: ranskalaisista autoista puhutaan ”ranskattarina”, feminiinimuodossa. Sattumaako, että ranskalaisia autoja on stereotyyppisesti väitetty pehmoisiksi tai epäluotettaviksi.

Korttelirallia taas sanotaan ”pilluralliksi”. Se kuvastaa kouriintuntuvasti kyseisen toiminnan sukupuolittunutta asemaa.

Autoalan sukupuolittuneisuus näkyy autojen muotoilussa, joka on maskuliinista. Se ei ole yllätys, sillä suurin osa autojen designpäälliköistä on miehiä.

Sukupuolittuneisuus näkyy jopa autojen turvallisuudessa. Autot ovat yhdysvaltalaisen kuluttajalehti Consumer Reportsin mukaan merkittävästi turvattomampia nais- kuin mieskuskeille.

Turvavöissä oleva nainen loukkaantuu edestäpäin tulevassa kolarissa vakavasti 73 prosenttia todennäköisemmin kuin mies

Amerikkalaisen Yalen yliopiston arkkitehtuurin ja designin kuraattori Helen Evendin sanoi Wired-lehdessä, että automaailman miehisyydellä on ”valtava vaikutus”. Hänen mukaansa naiset saattavat kokea autojen designin vieraannuttaviksi.

Maskuliinisuus on bisnesmielessä ristiriitaista. Wiredin mukaan Yhdysvalloissa naiset ostavat enemmän autoja kuin miehet.

”Jos haluaisin ostaa auton, niin pitäisikö minun sosiaalistua tähän kulttuuriin ja oppia tämän kulttuurin koodit?”

Autokaupoille tai vaikka huoltamoille miehisyys ja siitä kumpuava autojargonin alatyylinen maskuliinisuus voivat olla riski, Niemi sanoo.

Hän on tehnyt urallaan kielentutkimuksen lisäksi paljon viestintäalan töitä ja tietää, miten kielen avulla voi saavuttaa – tai etäännyttää – asiakkaita.

”Jos haluaisin ostaa auton, niin pitäisikö minun sosiaalistua tähän kulttuuriin ja oppia tämän kulttuurin koodit? Se tuntuisi vaikealta. Jännittäisi mennä autokauppaan tai huoltamolle, koska pelkäisin, että tuntisin oloni tyhmäksi, jos myyjä alkaisi käyttää teknistä jargonia tai vitsailla alan slangilla"

Jos automaailman ummikko haluaa ostaa auton ja yrittää saada tietoa, silmien eteen lävähtää automedioiden jargonmylly.

Automessuilla otettiin ”kylmät tyypit”, ihailtiin massiivista ”grilliä” ja pohdittiin ”A-pilarin katvealuetta” sekä sitä, miten ”ESC auttaa ABS:n lisäksi pintakovaa SUV:ta tarraaman tiehen, kun ajetaan pitkää siivua”.

Sama jargon näkyy käytettyjen autojen kaupoilla.

Myynti-ilmoituksissa ei kerrota melkein ikinä yleiskielellä auton ominaisuuksista, mukavuuksista tai käyttötarkoituksesta. ”Lisätietoa”-boksiin on laitettu rimpsu hepreaa:

HUD, Surround View, jakohihna vaihdettu, premium-luokan sedan, adapt. vakkari, kahdet alut hyvillä renkailla.

Petrooliseksuaaleja jargon ei haittaa, päinvastoin. On mukavaa, kun viestitään ”meidän” kielellä. Se luo yhteenkuuluvuutta ja lämmintä heimohenkeä.

Samalla saatetaan menettää asiakkaita.

”Kieli, joka rakentaa autoista kiinnostuneiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, sulkee samalla minun kaltaisiani potentiaalisia auton ostajia ulkopuolelle."

Oikaisu 25.11.2024 klo 11.30: Korjattu kuvatekstissä asiantuntija Laura Niemen kuva. Aiemmin nimi oli virheellisesti muodossa Laura Närhi. Oikaisu 25.11.2024 kello 15.05: Yalen yliopisto sijaitsee Yhdysvalloissa, ei Britanniassa.