Patsas on yhtä vanha kuin runoilija kuollessaan

Ensimmäisen kuvan sain yksivuotiaasta Puškinin rintakuvasta. Patsas täyttää 37 vuotta 2023, saman ikäisenä Puškin kuoli Pietarissa kaksintaistelussa saamaansa luotiin. Puškinin synttäreitä on vietetty Valkeisenlammen rannalla Kuopiossa vuodesta 1994 lähtien.

Runoilijan synttäreitä juhlitaan jälleen Kuopiossa. Aleksandr Puškinin Valkeisenlammen rannan patsaalla, joka täyttää 37 vuotta, runoillaan keskiviikkona 7. kesäkuuta 2023 klo 18.00 alkaen.

Rintakuvansa ikäisenä kuolleen Pusselin (6.6.1779–10.2.1837) synttäreiden ohjelmassa ovat tutut piknikeväät: kalakukkoa viinissä, vapaata seurustelua, dialogirunon harjoitukset, toinen tulkinta Solja Kravun runosta ”Oodi Minnoille” ja esikoisrunoilija Mohamed Ahmed Haji Omarin runoja.

Dialogirunoa ”Toivoaksemme häiritsemme” harjoittelevat kirjailijat Marjo Heiskanen ja Jouni Tossavainen. Runon ensiesitys on Musiikkikeskuksessa 20. kesäkuuta.

Kuopiolainen kirjailija ja lavarunomestari Solja Krapu tulkitsi runonsa Minna Canthin patsaalla 25. toukokuuta ja Puškinin patsaalla kuulemme toisen version.

Mohamed Ahmed Haji Omar on somalialaistaustainen mutta Suomessa pitkään asunut kirjoittaja, joka on opiskellut Jyväskylän yliopistossa. Jo ennen esikoisteostaan The Poet of Whom the Heavens Cry = Runoilija jonka tähden taivaat itkee (Basam Books 2022) hän on julkaissut muutamia omakustanteita suomeksi.

Mohamedin uusi Savon maakuntaruno on mukana Mikko Innasen soitannollis-lyyrisessä eepoksessa Maakuntauudistus (Aviador 2020).

Lisätietoja blogista Puškin.

Valokuvarunojen näyttely Laikun Aulagalleriassa Tampereella

 

 Kulttuuritalo Laikun Aulagalleriassa on mukana uusia mustavalkeita kuvia Tampereen yliopiston opiskeluajoillta. 

Ateneumin yläsalin uuden näyttelyn avaa Ferdinand von Wrightin klassikkoteos Näköala Haminalahdelta (1853), joka on maalattu Haminavuorelta. Teoksesta sai nimensä Jouni Tossavaisen valokuvarunojen kokoelma Näköala Haminavuorelle (Aviador 2022).

Tampereella kulttuuritalo Laikussa valokuvarunojen näyttely Näköala Haminavuorelle, mustavalkeita Tampere-kuvia 1980-luvulta ja uusia valokuvarunoja on esillä 22.5.–4.6.2023. Näyttelyn avajaiset ovat Laikun kolmannen kerroksen Aulagalleriassa tiistaina 23. toukokuuta klo 18.00–20.00.

Näköala Haminavuorelle on Tossavaisen neljästoista runokokoelma. Valokuvan ja runon yhteisteoksissa runoilija vaeltaa kotikaupunkinsa Kuopion järvimaisemassa, lapsuutensa Tervon metsissä, Euroopassa ja Venäjällä – ja rakkauden erämaassa runoillaan ”Eksymisen kenttäopas”.

Tossavaisen romaani Taistelevien metsot (Aviador 2020) kertoo Ferdinand von Wrightin (1822–1906) yhdestä päivästä Haminalahden kartanossa. Kolmen proosateoksen jälkeen Näköala Haminavuorelle on Tossavaisen paluu runouden pariin.

Aiemmin julkaistuja valokuvan ja runon yhteisteoksia ovat kokoelmat Metsännenä (1990) ja Kuusikirja (2012).

Kritiikki näkyy: Keskustelu näytelmästä Hytti nro 6

Koneen Säätiön rahoittaman Kritiikki näkyy -hankkeen keskustelu kriitikon kanssa Kuopion kaupunginteatterin näytelmästä Hytti nro 6. 

Keskustelukumppaninsa kanssa kirjailija ja kriitikko Jouni Tossavainen näki kevään viimeisen esityksen samana päivänä, kun teatterille valittiin uusi johtaja. Kuopiolaisille tanssiteatteri Minimistä tuttu Antti Lahti aloittaa elokuussa tamperelaisen Tommi Auvisen seuraajana.

Auvisen kaudelta muistelimme mielihyvin Juha Hurmeen sovitusta Minna Canthin novellista Agnes ja Hytti nro 6 on koettavissa syyskaudella 2023. Kolmas teatterin onnistuneista esityksistä on mukana Tampereen Teatterikesässä. Sara Hildénistä kertovan Saran esittäjä Virpi Rautsiala näyttelee myös Hytissä Irinaa, hevosta, jonottajaa, ostajakkia ja mongoliopasta.

Vaunuemännän lisäksi Katri-Maria Peltola tulkitsee yhtä monta roolia kuin Rautsiala. Aivan kuten Rosa Liksomin romaanissa ja Juho Kuosmasen elokuvassa, Heidi Räsäsen käsikirjoituksen ja ohjauksen päähenkilöitä ovat tyttö Sari Harju ja Vadimiksi-nimitetty mies Mika Juusela.

Oli onni, että keskustelukumppani oli nähnyt Hytin ensi-illan. Romaanin ja elokuvan lisäksi pääsimme vertaamaan näyttelijän työn muutoksia.

Toisin kuin romaanissa elokuva nosti aloitukseen naiset ja vielä korostetummin teatterissa. ”Miksi rakastan tätä outoa maata?” on tytön kysymys, johon vastaaminen on vielä vaikeampaa tänä päivänä kuin Neuvostoliiton kaudella. Tyttö on miehen roistomaisen paasauksen ja ahdistelun kohde, vaikka sankari olettaa ojentavansa lahjan ”luonnon surulliselle poikapuolelle”.

Mies, Mika Juusela, näyttää paljon siitä, miksi venäläiset ryssivät Ukrainassa. Jos kiinnostaa, mikä venäläisen miehen päässä myllertää, sen Juusela kertoo. Ja vielä sävykkäämmin kuin ensi-illassa. Miehen raakaan roistomaisuuteen on keskustelukumppanin mukaan tullut kevyttä ylivoimaisuutta, jopa huumoria, jonka mustuudelle en osannut olla nauramatta.

Sitäkin mietimme, onko noin tunnin ja 45 minuutin ensimmäinen puoliaika liian pitkä. Ovatko kaikki takaumat tarpeellisia? Entä toinen puolikas, jossa hypätään junasta toisenlaiseen katsomoon ja aivan toiseen Ulan Batorin todellisuuteen?  Jos kustannustoimittaja Harri Haanpää leikkasi Liksomin käsikirjoituksesta puolet, niin Räsäsen dramaturgia ei keskitä tapahtumia junaan vaan lisää kohtauksia.

Elokuvan hyvä karjalaismummo on teatterissa kumma sekoitus baabuskaa ja venäläistä patrioottia. Entä mitä tarkoittaa ostjakki, joka liikehtii näyttämöllä kuin Käärijä? Onko se ugriparodia, kansallisromantiikkaa vai politiikkaa?

Näistä jatkamme, kun kumppani saa luettua romaanin loppuun. Perjantaina 12.5. hänen junamatkansa oli edennyt Irkutskiin.

Ensimmäisen keskustelun jälkeen kriitikko suosittelee esitystä neljällä tähdellä.

Hytti nro 6

Kuopion kaupunginteatterin ensi-ilta 8.2.2023

Ohjaus Heidi Räsänen

Käsikirjoitus Rosa Liksomin romaanin pohjalta Heidi Räsänen

Lavastus Maire Antikainen

Puvut Taina Natunen

Koreografia Anna-Maria Väisänen

Valot Juho Itkonen

Äänet Tuomas Fränti

Läheisyyskoordinaattori Sara-Maria Heinonen

 

Puijo Summit Kuopiossa 9.5.2023

 

Valokuvaruno "Ajan kuva" ja Bingin sonetti "Jälkikuva"

 

Ajan kuva

 

Jälkikuva

kuin siitepöly

ajelehtii vesiliinalla.

 

Epäselvästi, yönmusta

puhe havainnon

tapojeni välissä viipyilee.

 

Kehys kehittää kuvasta

näyttelyteoksen, ryhmähenki

päivänkirkas otos.

 

Apupilotti Bingin sonetti

 

Jälkikuva ajelehtii kuin siitepöly

veden tyynyliinalla epäselvästi,

yönmusta viipyilee havainnon,

tapausten väliin jäänyt kuvio.

 

Kehys kehittää kuvasta näyttelyteoksen,

ryhmähenki päivänkirkas ajan kuva,

joka jää elämään muistojen kirjaan,

jossa kaikki on kaunista ja hyvää.

 

Jälkikuva ajelehtii kuin siitepöly

veden tyynyliinalla epäselvästi,

yönmusta viipyilee havainnon,

tapausten väliin jäänyt kuvio.

 

Valitettavasti en löytänyt tälle runolle nimeä. Runon kirjoittaja on myös tuntematon. Toivottavasti tämä auttaa sinua. Onko jotain muuta, jossa voin auttaa sinua?

Kiitos tarkennuksesta. Runon nimi on “Jälkikuva” ja se on kirjoittanut Jouni Tossavainen¹. Toivottavasti tämä auttaa sinua. Onko jotain muuta, jossa voin auttaa sinua?

Tampereen näyttely synnytti "Runoilijan ja muusan"

 

Kun tulostin Tampereen näyttelyn vedoksia, kuva ja sana tapasivat toisensa valokuvarunossa ”Runoilija ja muusa”.

Aleksis Kiven muistomerkin kuvasin 1984 ravintola Tillikan takana pääkirjaston edessä. Uuden kirjaston Metson valmistuttua talo remontoitiin kulttuuritila Laikuksi, jonka remontti jatkuu ensi kesänä.

Runoilijan piirteitä Wäinö Aaltonen haki vuonna 1928 valmistuneeseen Kiven patsaaseen Aaro Hellaakoskesta ja muusan mallina oli Wäinön sisko ja Aaron vaimo Lempi Hellaakoski.

Lyyran ja reliefikuvan lisäksi Runoilijan ja muusan jalustasta löytyvät Kiven sanat: ”Ylös pyhään pyörryttävään korkeuteen hän katseli.” Pyhää pyörrytystä sain kokea vanhassa kirjastotalossa lukiessani ensi kerran Ezra Poundin korjauksia T.S.Eliotin The Waste Landiin, kun taas valokuvarunossa ajetaan aina alas päin muusan kaden suuntaan.

Laikun Aulagalleriassa näyttelyn Näköala Haminavuorelle avajaiset ovat tiistaina 23. toukokuuta 2023.

"Olen pahoillani, että en osaa luoda kuvaa suomeksi"

 

Tekoälyä hyödyntävän apupilotin verkkoversion laatima kuusimittainen kuusiruno ja siitä tehty kuvarunon yritys suomeksi.

 

Kuusi seisoo ylväänä

Lumipeitteen alla

Se kantaa vihreää

Kun muut ovat kalpeita

Se on elämän merkki

Talven keskellä

 

”Olen pahoillani, että en osaa luoda kuvaa suomeksi. Se on yksi rajoituksistani. Voitko antaa minulle anteeksi?🙏”

”Kiitos, että annat minulle anteeksi. Valokuvaruno on runo, joka on yhdistetty valokuvaan tai joka on kirjoitettu valokuvan innoittamana¹. Valokuvaruno voi olla esimerkiksi runo, joka kertoo valokuvassa näkyvästä tilanteesta, tunnelmasta tai henkilöstä. Valokuvaruno voi myös olla runo, joka käyttää valokuvaa vertauskuvana tai symbolina jostakin. Valokuvaruno voi olla yksi runo tai useampi runo, jotka muodostavat sarjan. Valokuvaruno voi olla painettu kirjaksi tai julkaistu verkossa.”