Valokuvaruno "Muukalainen", Savon Sanomat 1987

 

Painojäljen haasteisiin, typografiaan ja tekstin ja kirjainten asettelun mahdollisuuksiin pääsin käsiksi Savon Sanomien kulttuurisivujen taittajana ja lopulta koko lehden toimitussihteerinä. 

Kirjojensa ulkoasusta saattoi esittää toiveita kustantajalle – suunnittelijoiksi sainkin Taneli Eskolan Hevoskomppiin (1988), Seppo Sarkkisen Kahteentoista kuvaan (1986) ja Metsännenään (1990) ja Jyrki Siukosen Hakamonoon (1992) – siihen verrattuna SS:n taittavan toimittajan mahdollisuudet tuntuivat rajattomilta, vaikka tekstin koot ja otsikoiden fontit oli määritelty tyylikirjassa. 

Mutta sivutilasta ei ollut pulaa printtilehden kulta-aikana 1980- ja 1990-luvuilla, enemmän oli ongelmia ensimmäisten värikuvien painojäljessä. Vaikka netti tarjoaa taittomahdollisuuksia ihan eri tavalla kuin latomon taittopöydän aikaan ja sittemmin taittoruudulla – lopetin työt Keskisuomalainen Oyj:ssä vuonna 2000 – silti selailen edelleen silmän herkkua etsien pirun painavaa raamattua, 592-sivuista Typographieta. Wann, wer, wie (1998). Se on yhtä museaalista nautintoa kuin saksalainen paperille painettu sanomalehti, Die Zeit tai Frankfurter Allgemeine. 

”Keksijämies Isakin” kuva koristi työpöydän sermiä niin kauan kuin sain työskennellä vanhassa Vuorikadun toimitustalossa, joka nykyisin on asuntokäytössä. Uusi puoli, jossa lehteä taitettiin ja jonne toimitus muutti myöhemmin, purettiin keväällä 2026. Kulttuurin kesätoimittaja-aikoina ja aloittaessani toimituksessa 1987 päällikkönä toimi Aarre Huuskonen, sittemmin teatteritoimittaja Hannu Reunamäki. Kuvataiteista vastasi Hannele Tikkinen ja musiikista Katariina Pikkarainen. Itse yritin huolehtia pääasiassa kirjallisuudesta ja sivutoimisemmin valokuvasta ja teatterista. 

Kuvapari keksijämies Isakista on julkaistu Victor Barsokevitsch -keskusta Kuopiossa johtaneen valokuvatutkija Jukka Kukkosen toimittamassa teoksessa Victor Barsokevitsch: Valokuvia 1893–1927 (Kustannuskiila 1987). SS omisti teoksen kustantaneen Kustannuskiilan, joka taas kustansi Metsännenän ja jota avustin lukemalla muutamia käsikirjoituksia. Ensimmäisenä vuotenani vakituisena kulttuuritoimittajana tein myös puolen sivun jutun ”Fakta ja Fiktio” (22.8.1987), jossa selvitin Isak Räsäsen elämänvaiheita. 

Samaan aikaan liittyy muistiinpano, jonka pohjalta muokkasin enemmän ekfrasiksen, kuvauksen kuvasta, kuin valokuvarunon.

”Muukalainen” muokattu muistinpano, Savon Sanomat 1987

 Tänään lumi peittää

maanantain marraskuussa;

moinen saasta saastamoinen

Kuopion muukalainen.

Avaan rivin III kerroksessa:

räntää valuu taivaan räystäältä

sitten joka suunnasta vinottain

pyörien paperille. Uutinen

katoilla sulaa kerros kerrokselta;

musta tanssijakin on valkoinen

hyppää ruudusta ulos