 |
| Kulttuuritoimittaja Iikka Taavitsainen kirjoitti ja Paula Pohjamo kuvasi jutun, joka julkaistiin Savon Sanomissa. 1. syyskuuta 2021. https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/4276444 |
Kuka murhasi Paavo Ruotsalaisen ainoan pojan? Saarnamiehenä Ukko-Paavo oli heränneiden kiistaton johtaja, mutta Nilsiän piikkinen mies herätti myös vihaa. Jopa Tahkomäellä, Paavon lähimmissä naapureissa sikisi sitä koston henkeä, joka synnytti salamurhan.
 |
| Kansi: Satu Enstedt. |
Romaanissa Pojan usko Jouni Tossavainen kertoo, mitä Tahkomäellä tapahtui Marianpäivän aattona ja murhalauantaina vuonna 1830. Heti kevätpäivän tasauksen jälkeen Marianpäivän eli Marian ilmestyspäivän juhlajumalanpalveluksia kuultiin tänäkin vuonna 21. maaliskuuta.
Tossavaisen (s. 1958) edellinen romaani Taistelevat metsot oli vuoden 2020 Savonia-kirjallisuuspalkintofinalisti. Savonia-palkinnon hän sai juoksija Hannes Kolehmaisesta kertovalla romaanilla New Yorkin Lentävä suomalainen (2014).
 |
Ensimmäisen arvostelun Pojan uskosta (2021) julkaisi Savon Sanomat 11. syyskuuta 2021. Kritiikin kirjoitti Teppo Kulmala, kuten myös viime vuotisesta romaanista Taistelevat metsot. https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/4289835 |
Pojan uskon kertojat
AAPELI, Pietiläisen mäkitupalainen
ANNA, Sääskiniemen emäntä, Nuutin vaimo
AHOLANSAAREN ANNA, Riitta ja Paavo Ruotsalaisen esikoistytär, Iivarin vaimo
ANTTI, Sääskiniemen Annan ja Nuutin poika
BOMAN, Nilsiän nimismies
JUHA, Sääskiniemen toiseksi vanhin poika
JUHANA, Riitan ja Paavon poika
KAISA, Aholansaaren Annan ja Iivarin piika
KRISTIINA, Sääskiniemen Pekan vaimo
NUUTTI, Sääskiniemen isäntä
PEKKA, Sääskiniemen esikoinen
PER JOHAN, Iisalmen rovasti P. J. Collan
PIETILÄINEN, talonpoika Keyrityn kylästä
REETTA, kerjäläinen
RIITTA, Tahkomäen emäntä, Paavon vaimo
ROSINA, Aapeli Tossavaisen vaimo
RUUSKANEN, metsärosvo
Näyte ”Saunapäivä”
Kuukaan ei taita yön pimeintä selkää. Telkkämäessä nukutaan Aapelin lähestyessä Ruotsalaisten navettaa, mutta Sääskiniemessä uni on ottanut kyytiinsä vain talon naiset. Sääskiniemen Pekan valvoessa isällä ja Antilla on ollut parempaa tekemistä kuin lauantaisaunassa kylpeminen. Kuten myös Juhalla, joka nauttii navetassa lehmän annista metsärosvo Ruuskasen heräillessä Ruotsalaisten naapurin saunassa – ja Telkkämäen alla Paavon hevonen nyhtää suitsiaan.
Ruunan ryykätessä länkiään vasten rahkeet rutisevat, mutta ohjakset eivät mene poikki. Kun reen perään sidottu kaulahuivikaan ei anna periksi, ryntäys venyttää pojan kaulaa. Ohjasperillä jaloistaan sidottu Paavon esikoinen kimpoaa ilmaan, ja viaton sielu lähtee kipittämään kuin orava kuusta pitkin taivaaseen.
Puoliltaöin pimeällä Syvärillä lentää Aapelin tuulensuoja. Tossavaisilla ei ole lauantaisaunaa lämmitetty, etteivät ottaannu kylmän vihat yötöissä. Eukko liihottelee kuin paastokauden laihduttama noita-akka hevosten polkemia varsiteitä järven molemmin puolin jälkiä jättämättä.
Tänä yönä hyvän ja pahan, taivaan ja helvetin, puntit ovat tasan. Marianpäivästä valo sikiää taittaakseen niskat pimeydeltä. Pääsiäisenä kevään voitto varmistuu, kun makeat munat painavat nälkäisten rollien suut parrelleen. Maha täynnä onni on kotona eikä kuolema tule ensimmäisenä mieleen.
Kirjailijan sana
Uskosta niin kuin rakkaudesta puhuminen ei ole helppoa. Rakkaudesta niin kuin uskosta puhuminen on vaikea tie, koska se menee niin suoraan toisen sielua ja sydäntä kohti. Siksi toisen sydäntä ja sielua kohti pitää käydä ahtaasta portista, siis hyvin vastentahtoisesti.
Sanomisen tahtoa ei lisää se, että tuskin mistään halutaan puhua niin paljon kuin uskosta saarnataan joka pyhä ja rakkaudesta joka laulussa. Kun moiset portit ovat näin levällään, mitä lisättävää siihen olisi. Ei muuta kuin käyt sisään ja nautit papin annista ja rakkauslaulujen Sannista.
Kysyn kuitenkin, miksi tekniikka kehittyy – äänentoisto paranee ja kamera on hyvä – mutta kuvassa ei näy uskoa eikä rakkautta, joiden kautta jumalakin saattaisi rohkaistua puhumaan.
Latinan nöyrää tai pientä tarkoittavasta sanasta paulus juontuvat Paavon lisäksi Paulin ja Paavalin nimet. Nöyryydestä en ole varma, mutta pieniä talonpoikia kukin tavallaan olivat savolaiset Korhonen, Ruotsalainen ja Tossavainen.
Talonpoikaisrunoilijaksi nimitetään Paavo Korhosta (1775–1840), joka viljeli tilaansa Sonkarin rannalla Vesannolla, kunnes luopui esikoisoikeudestaan. Talonpojan poika Paavo Ruotsalainen (1777–1852) asutti useampaakin tilaa, ennen kuin asettui piikkiseksi kahden hiippakunnan piispaksi Nilsiän Aholansaareen. Maanviljelijä Matin ja Annin esikoinen Pauli (1932–2005) viljeli isänsä tilaa Tervossa, kunnes kotipaikkani Saarismäki hajosi perintöriitoihin.
Talonpojan esikoisena ehdin kivetä sen verran peltoa, että kuulun tuohon säätyyn siinä missä talonpoikaisrunoilija Paavo, erämaan profeetta Paavo ja lehtiasiamies Pauli, joka käytti Saarismäestä karkotuksen jälkeen titteliä työmies. Korhosesta kirjotin romaanin Vihtapaavo (1999) ja Kuoharit-romaanin (2018) III osassa viittaan isäni piikkimäisyyteen Ukko-Paavon jalanjäljillä. Näin nämä pienet isännät kytkeytyvät toisiinsa jatkaakseen yhtenä Marianpäivänä 1830 paulusten tarinaa Pojan uskossa.
Avainsanat
kaunokirjallisuus, nykykirjallisuus, romaani, neitsytmaria, usko, rakkaus, isätjapojat, vihapuhe, aviador, aholansaari, kuopio-tahko
Parasta juuri nyt
Erkki Kiviniemi Kultuuritoimitus.fi 23.9.2021
"Jouni Tossavaisen Pojan usko (Aviador, 2021) on kieleltään moniulotteinen. Romaani kertoo Savon Kangasniemellä, Tahkomäen kylässä 1830 tapahtuneen murhan ympärillä elävistä ihmisistä. Tuloksena on moniääninen savolainen elämäntapakuvaus, joka käyttää kansatieteellistä aineistoa. Kirjakielisistä selostuksista siirrytään yli kymmenen henkilön näkökulmiin, joissa kolmas persoona usein vääntyy minämuotoiseksi tajunnanvirraksi. Savonkielisimmät jaksot on kirjoitettu dialogeiksi tai edustuvat värssyinä.
Juonen hukuttaminen elinolosuhteiden kuvauksiin on kunnianhimoinen ratkaisu, koska se ryöstää lukijan päähuomion, eikä saarnaaja Paavo Ruotsalaisen pojan murhan selvitys etene lainkaan dekkarimaisesti. Kyseessä on rohkea pyrkimys tavoittaa ja kuvata historiaan hautautuneen elämänmenon luonnetta."
Äänikirja
Historiallisen romaanin Pojan usko (Aviador 2021) voi kuunnella nyt myös kirjailijan lukemana äänikirjana.
Sen selvittäminen, kuka murhasi herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen ainoan pojan, kestää vain kolme tuntia ja 29 minuuttia.
Ilmaisen ääninäytteen voi kuunnella täältä.
Ja äänikirja löytyy myös Bookbeatilta.
Körtti Paavon pojan
lapsenuskoa
koetellaan
romaanissa Pojan usko.
Sitä on luettu dekkariksi
ja rakkausromaaniksi.
Minä luin Pojan uskon
omalla äänellä
äänikirjaksi.
 |
| Turun Sanomat 6.1.2022. |
 |
| Kirkko & koti 26.1.2022. |
