Liiketoimintasuunnitelma: Hyvien Kirjoittajien Seura

 

”Sibelius-Akatemian 15 opintoviikon sisältötuotantoalan yrittäjyyskoulutus alkoi 1.1.2001 ja päättyi 15.6.2001. Koulutuksen jälkeen en perustanut yritystä, mutta päätin lopettaa työt Savon Sanomissa.” (”Liiketoimintasuunnitelman” tausta. Johdatus Jouni Tossavaisen runouteen, Pro gradu Jyväskylän yliopisto 2004, 10)

Toimitussihteerinä Savon Sanomissa kehitin ja toimitin Kirjaverkko-portaalia vuosina 1998–2000. Yrittäjäkoulutuksessa tuotin Kirjaverkkoon pohjautuvan liiketoimintasuunnitelman Hyvien Kirjoittajien Seurasta.

Keskisuomalainen Oyj:n omistamassa Savon Mediassa Kirjaverkon kehittämistä jatkettiin yhtä vähän kuin muutakin digitaalisen tuotannon jalostamista 2000-luvun alkuvuosina.

Hyvien Kirjoittajien Seurakin jäi vain vapaalle kirjailijalle tuloja tuottamattomaksi suunnitelmaksi, joka ei kiinnostanut kirjoittajia, kustantajia eikä bisnesenkeleitä.    

Kirjaverkko HKS
HYVIEN KIRJOITTAJIEN SEURA

 

”Kirjaverkossa liityt Hyvien Kirjoittajien Seuraan, HKS, jossa julkaiset ja saat suoraa palautetta hyvin kirjoittavilta ammattikirjailijoilta.

Hyvien Kirjoittajien Seurassa, HKS, olet yhteydesssä muiden kirjoittajien ja kirjailijoiden lisäksi suoraan kirjankustantamoihin, joista moni esikoiskirjailijaksi haluava saa nykyisin odottaa palautetta jopa vuoden.

HKS-arvostelupalvelun lisäksi Savon Median Kirjaverkko julkaisee hyvien kirjoittajien parhaita tekstejä ja maksaa niistä julkaisupalkkion.

Nettikirjoittamisen lisääntyessä tarvitaan entistä enemmän ammattimaista palautetta. Sitä löytyy Hyvien Kirjoittajien Seurasta.

  

Kirjaverkon tuottajan kautta saavat jo nyt palautetta ne HKS:n ystävät, jotka ovat lähettäneet Atena-, Minerva- ja  Like-kustantamoihin käsikirjoituksia. Vuosittain esimerkiksi Likeltä jää julkaisematta noin noin tuhat käsikirjoitusta.

Muut kustantajat lähtevät Kirjaverkkoon mukaan, jos käsikirjoituspinojen paineita saadaan purettua ja uudet kirjoittajat löytyvät ajoissa ja jaksavat jatkaa käsikirjoitustensa työstämistä kirjaksi asti yhteistyössä Hyvien Kirjoittajien Seuran kanssa.

Yhtenä mahdollisuutena kirjoittajille tarjotaan book on demand -palvelua niin että tekstit viimeistellään yhteistyössä valmiiksi teoksiksi ja toimitetaan kuten Nihil Interitin ePoetry-sarjassa. Kirjaverkon yhteistyö Hyvien Kirjoittajien, painojen, kustantamojen, nettijulkaisijoiden ja kustannustoimittajien kanssa lähestyy näin kirja-agentin työtä, jota Suomessa ei vielä tehdä.

Kirjaverkon lisäarvopalveluihin kuuluvat myös tekstiviestirunot, joiden kirjoittamisesta kilpailtiin ensimmäisen kerran Suomessa 1.6.2001. Kilpailun sponsoreina olivat Kuopion Puhelinyhdistys, Vestäjät ja Savon Sanomat.

Hyvien Kirjoittajien Seuran lisäksi Kirjaverkossa voi liittyä esimerkiksi kirjailija Pauli Kallion yhteistyössä kuopiolaisen Mindcomin kanssa kehittelemään vuorovaikutteisen verkkotarinan tuottamiseen. Yhteistyötä tehdään myös Oriveden Opiston Teletopeliuksen ja Elämäntarina-hankkeen kanssa. 

Mahdollisia ammattilaisia, jotka itse tunnen ja jotka lähtevät mukaan, jos heille maksetaan tehdystä työstä oikea palkka, ovat esimerkiksi Kari Hotakainen, Sari Mikkonen (ny. Airaksinen), Mari Mörö, Kauko Röyhkä, A. W. Yrjänä... Markkinoinnissa nämä "tähdet" nostetaan esiin. Tätä HKS:stä luotavaa julkista mielikuvaa palvelevat myös printtimainokset, ammattilaisten nettiesittelyt ja linkitykset blogeihin.

 Netin Kirjaverkossa on julkinen ja yksityinen osa. HKS:n julkinen osa tarvitaan, jotta julkaisija saa nettisivuilleen kävijöitä ja Kirjaverkko alustan. Ammattilaisilta ostetut tekstit, joko palautteet tai valmiit novellit, runot ja muut tekstit julkistetaan vähitellen verkkoon. Tällä varmistetaan aina uutta luettavaa HKS:n julkisen puolen kävijöille.

Yleisellä ja yksityisellä puolella niin ammatti- kuin harrastajakirjoittajat itse päättävät, minkä tekstin ja miten he haluavat sen arvioitavaksi. Samalla tavalla yksilöllisesti jokaisen tekstin kohdalla erikseen päätetään sen julkaisemisesta, kuluista ja palkkioista. Ammattikirjoittajien kanssa tästä tehdään kirjalliset sopimukset ja harrastajien kanssa nettisopimukset esimerkiksi kirjailija Leevi Lehdon vetämän ePoetryn mallin mukaisesti.

Kirjaverkko takaa myös vapaan keskustelun ja julkisen vastineoikeuden käyttämisen keskustelua-sivustossa, jota hoidetaan sanomalehden yleisönosaston periaatteiden pohjalta.

 Yksityisellä puolella kalleinta on tilata Kirjaverkossa julkaisematon ateljeekritiikki tietyltä kirjoittajalta. Jos ateljeekritiikki julkaistaan, tästä ammattikirjailija saa vielä suuremman palkkion, mutta kirjoittajan kustannukset pienenevät, koska hän saa palkkion julkisella puolella julkaistusta tekstistä.

Esimerkiksi jos tilaa pelkän kritiikin, se maksaa vaikka 100 euroa. Jos teksti julkaistaan Kirjaverkossa, kritiikki maksaa vain 50 euroa eli kirjoittaja saa 50 euron palkkion. Jos sekä teksti että kritiikki julkaistaan, kirjoittaja maksaa nolla euroa.

Kirjaverkon tuottajan kannalta ansaintalogiikka perustuu siihen olettamukseen, että suurin osa kirjoittajista haluaa pelkän palautteen omasta käsikirjoituksestaan ja nämä tuottaja kirjoittaa itse. Jos ammattilaisille tulee liikaa luettavaa, arvioiden hintaa nostetaan.

Kysymyksiä:

- Miten Savon Mediat hyötyy hankkeesta?

(Vastaus: Savon Media hyötyisi siitä, että "kirjallisuusportaalissa" olisi klikkaajia, joille esim. mainostaa lehtiä ja kirjoja. SM tarjoaisi myös ainutlaatuisen palvelun lukijoilleen. Tällaista mahdollisuutta, joka lähestyy kirja-agentin toimintaa ei tarjota tällä hetkellä missään muualla.)

- Entä jyväskyläläiset Atena ja Minerva ja löytyykö yhteisiä etuja Savon Median kanssa?

(Vastaus: Väli-Suomen yhdistettävä voimia myös kulttuuriklusterin puolella)

- Pahimmat kilpailijat?

(Vastaus: Toiset arvostelupalvelut, joiden kautta ei ole kuitenkaan mahdollista julkaista tekstiään eikä valita palautteensa antajaa.)

- Onko tuottaja kirjailija Jouni Tossavainen, Tmi Tossavainen vai Kirjaverkko oy?

- Ulkoinen ilme: nettisivun rakenne, printtimainokset, maksukaavakkeet, paperit, logot, kirjekuoret, kirjamessuille HKS-juliste?

- Sopimukset Kirjaverkon tekijänoikeuksien jäämisestä tuottajalle ja siitä, että maksuliikenne sotuinen ja alv-veroineen kiertää julkaisijan palkkakonttorin kautta?

Sis.com-sanastoa 2001 

Tekoäly ja pilvipalvelut eivät kuuluneet sanastoon 2000-luvun alussa, kun Sibelius-Akatemia koulutti savolaisia sisältötuottajiksi Kuopiossa. Esimerkiksi vuonna 2021 Cybersecurity Venturesin mukaan maailmanlaajuisesti 50 % kaikesta tiedosta tallennettiin pilveen. Vuonna 2015 vain 25 % kaikesta tiedosta oli tallennettuna pilveen.

Maailmanlaajuisten digitaalisen sisällön luomismarkkinoiden kooksi arvioitiin 32,28 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2024, ja sen arvioidaan kasvavan CAGR:llä 13,9 % vuodesta 2025 vuoteen 2030.

Sisältötuotanto (Content Creation Industry): "Sisältötuotannolla tarkoitetaan sekä perinteisille jakelukanaville että sähköisille viestimille laaditun dokumentti-, kulttuuri-, opetus-, palvelu-, viihde- tai markkinointiviestinnällisen ohjelmasisällön tuottamista sekä siihen liittyvää liiketoimintaa." (Suomen kauppa- ja teollisuusministeriön sisältötuotantoprojekti 2001)

 

Infocom-klusteri, sisältötuotanto on osa Infocom-klusteria, johon kuuluvat myös informaatioteknologia ja viestintäinfrastruktuuri.

 

Tekijä, luonnollinen henkilö, joka on luonut teoksen.

Teos, kirjallinen tai taiteellinen, omaperäinen ja itsenäinen, myös teoksen osan osalta suojattu.

Tekijänoikeus ei suojaa ideaa, menetelmää, juonta, tietoa, teoriaa, periaatetta, käsitettä, logiikkaa, algoritmia, rakennetta, konseptia, hahmoa, jos se ei ole teos.

- Onks Viljoo näkyny? ei ole teos.

Vapaata aineistoa ovat ei riittävän omaperäiset teokset, teokset joiden tekijän kuolemasta yli 70 vuotta, lait ja asetukset, viranomaisten päätökset ja lausumat.

 

Idea, ratkaisu, joka näyttäisi poistavan ongelman.

Keksintö, idea, jonka keksinnöllisyys tai suojattavuus on selvitetty.

Innovaatio, keksintö, joka on toteutettu kaupallisella asteella.

 

Kulttuuri, elämäntavan henkiset, aineelliset ja sosiaaliset käytännöt.

Kulttuuriteollisuus, laajimman määritelmän mukaan "kaikki tuotanto, jossa merkitystenvaihto on ensisijaista". Taiteilijan luovan työn merkityssisältöjen tuotteistaminen teokseksi: esittäminen, kopiointi, jakelu ja vastaanotto.

Kulttuuriteollisuuden arvonlisäketju: idean keksiminen, jatkojalostus, tuotteistaminen, markkinointi ja jakelu loppukäyttäjille.

Arts management, taiteen tuotteistaminen niin että taiteen laatu säilyy talouden pysyessä tasapainossa.

Taide, Volmar Kilpisen sepittämä uudissana vuodelta 1842, ja sen kantasana taitaa on itämerensuomalainen johdos samasta kannasta, joka esiintyy sanassa taju. So. tajutaito.

Taiteilija, taitotajuntaja, taide sanan johdos tullut käyttöön 1800-luvun jälkipuoliskolla

Mesenaatti, taiteilijaa taloudellisesti avustava varakas henkilö.

Sponsori, rahoittaja, lat. sponsor, takaaja, takuumies.

 

Media, julkiset tiedotusvälineet.

Uusmedia, digitaalisen median yläkäsite.

Multimedia, monimediallinen kerrontapa, aiemmin hypermedia (akat. "ylimedia").

Off-line media, välitystapana "romppu", cd-rom, DVD.

On-line media, välitystapana internetti tai mobiili.

Mobiili, langattomat sähköiset palvelut.

I-mode, kännykkä + mobileinternet + sähköposti.

Interaktiivisuus, käyttäjän ja koneen vuorovaikutus.

Internet, www:tä hyödyntävä verkko, johon kaikilla on pääsy toisin kuin intranetissä.

Data, sähköinen informaatio.

Digitaalisuus, kaikki data voidaan muuttaa sähköiseen muotoon.

Digimaailma: internet, mobiilipalvelut, digi-radio, digi-tv.

eBusiness, elektroninen kaupankäynti on tietoverkkojen kautta käytävää liiketoimintaa.

Portaali, verkkopalvelun esittelysivu.