Muistan tavanneeni
kirjailija Eino Säisän vain kerran, kuten kerron romaanissa Kuoharit
I-III (2018). Skannatessani mustavalkeita filmejä tapasin kuitenkin neljä
ruutua Säisästä, jota olin kuvannut Oriveden Suvessa 1983.
Edelleenkään en
muista, mitä kirjailija puhui Orivedellä. Varmaan piti esitelmän täydessä
yläkerran salissa, josta en ehtinyt raportoimaan juttuuni.
Näyttelyyn liittyvää
valokuvarunojen kokoelmaa Näköala Haminavuorelle (2022) on Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakon hyllyissä
lainattavissa kaksi, yhteensä lainauksia yhdeksän kappaletta.
”Samalla tavalla
nautin yhtäaikaisista tapahtumista samana kesänä samoissa Savon maisemissa kuin
Säisä päiväkirjaromaanissa Aika saaressa, joka luetutti jälleen uudella
nautinnolla löydettyämme oman saaren ja opetti samastumaan Einoon niin, että
jatkaisin hänen viimeisen syksynsä 1987 päiväkirjaa Trilogian toisessa
osassa Kesää kohti. Emme tienneet, emme tunteneet, emme tavanneet 80-luvun
alussa päästyäni kesätoimittajaksi Iisalmeen − ja vaikka olisimme nähneet, ehkä jopa istuneet saman pöydän ääreen − olisinko halunnut
tutustua ja tietäisinkö senkään jälkeen yhtään enemmän kuin luettuani Säisältä julkaistut kirjat
(tai kulttuuripojan päästyä kerran kättelemään kirjailijaa Säisän ottaessa
vastaan Savonia-palkintoa). Tuskin, ehkä yhtäaikaisen kohtaamisen
mahdottomuuden käsittää vertaamalla Aikaa saaressa samasta kesästä 1979
keräämääni mikrohistoriaan, joka on sattumalta Säisän syyspäiväkirjan jatkona Trilogian
keskipäivässä tai taitekohdassa. Ja on siinä muutakin, mutta aukko olkoon
lukijan floppi tai luomislukko.” (Kuoharit III, 443)
PS
Yleisten kirjastojen Säisästä digitoima aineisto löytyy täältä ja Iisalmen kirjastossa pitämäni Säisä-luento täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, vastaan mahdollisimman pian.