Snellmanin unelma on totta:
metsän paikassa kasvaa
puupelto
tai puiden
reservaatti, kansallispuisto.
Kansallismetsä on puisto, ihmisen
kuvitelma luonnosta,
joka virkistää
niin että jaksamme
puhua heinää puuksi.
Metsäluonto on meidän kulttuuria
joka kukkii jätettä
kuoleman pelloksi.
Menepä metsääsi
josta puolet kohisee
maan alla
opit pelkäämään.
Siellä ja sinussa
ei silmä lepää, ei ehdi:
kauhistut, kuusi
kaatui niskaan
kompastuit risukkoon,
kiroilet
pakenet heti villiä,
jonka omistat
vasta kaksi metriä
(Kaltiossa 3/2025 on julkaistu Metsäruno, jonka ensiesitys oli Metsädialogissa Kuopiossa 2.4.2025)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista, vastaan mahdollisimman pian.